Tekoäly kartoituksessa Applen tapaan

Globaalit kartoitusjätit painiskelevat omassa sarjassaan ja Apple on päättänyt liittyä joukkoon. Yhtiön ensimmäinen yritys irtautua Googlen kartoista vuonna 2012 oli kauhea floppi, mutta nyt uudet kartat vyöryvät taas käyttäjille – alkaen tietysti Yhdysvalloista.

Techcrunchin haastattelussayhtiön varapresidentti Eddy Cue kertoo Applen miettineen koko strategiansa uusiksi karttojen tekemisen suhteen. Käytännössä kartat nähdään liikentoiminnan ytimessä, mistä syystä yhtiö päätti ottaa haltuunsa koko tuotantoketjun. No, käytännössä satelliitteja lukuunottamatta, mutta muuten yhtiö kerää maasta paljon dataa kartoitusautoillaan ja prosessoi aineistonsa itse lopputuotteeksi asti.

Artikkelin mielenkiintoisinta antia ovat kuvaukset teköälyn käytöstä tuotantoprosessissa. On 3D-aineistoa analysoivia syviä neuroverkkoja ja semanttista segmentointia kuten ajan henki vaatii, mutta mielenkiintoisinta on loppujen lopuksi laajan ihmisjoukon, jopa tuhansien applelaisten, työpanos laadukkaan lopputuloksen varmistamiseksi. Heille on tehty omat työkalut korjausten tekemiseksi kartoilla.

Käytännössä tämän hetken tekoäly antaa siis tehokkaammat työkalut suurten aineistojen murskaamiseksi, mutta se lopullinen äly tulee sittenkin vielä ihmisiltä. Eipä tämä yllätä, sillä mekin olemme nähneet jo muutaman tekoälyn kehityskierroksen alkaen 1970-luvun suuresta buumista. (Kannattaa muuten etsiä käsiinsä tuon ajan julkaisuja aihepiiristä itsensä huvittamiseksi)

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta näin mittausalan kannalta on, että laadun parantamiseksi Apple lähti nöyrästi liikkeelle ”from the ground up” eli kartoitusaineistosta. Vuoden 2012 yritys oli yhdistelmä kaupallisten toimittajien (mm. TomTom) ja joukkoprojektien (Open Street Map) tuottamista kartoista, mutta käytännössä niiden laadun parantamisen ja puutteiden korjaamisen huomattiin olevan kalliimpaa, hankalampaa ja hitaanpaa kuin omasta aineistosta liikkeelle lähteminen. Tasalaatuisuuden saavuttaminen sekalaisesta aineistosta on tunnetusta hankalaa eli käytännössä mahdotonta. Applen uutisen jälkeen TomTomin kurssi syöksähti tietysti alaspäin.

Uuteen projektiin rakennettiin omat kartoitusautot, kartta-alusta ja ohjelmatyökalut ihan itse. Lisäksi Apple on investoinut julkaisemattoman summan rahaa välineisiin ja houkutellut osaavia työntekijöitä mm. Google Mapsilta. Applen karttoja tehdään ilmeisesti eri puolilla maailman, mutta sillä on iso keskus Intian Hyperabadissa, jossa myös yliopisto kouluttaa paljon kartoitusalan ihmisiä.

Applen kartoitusauto. Kuva Joe Wussler/Wikimedia Commons

Applen esimerkin nojalla trendiä taidetaan vihdoinkin kammeta pois ”halpa on hyvää” ajattelusta, jolla siansaparoista on yritetty tehdä laadukasta paistia? Kartoituksen maailmassa laitteiden pitää kuulemma olla halpoja, sillä ”kyllähän prosessoinnilla mittausaineistoista saadaan laadukasta lopputuotetta”. Me emme ole sellaista vielä päässeet näkemään tähän päivään mennessä ja taitavat uudetkin sukupolvet vihdoin lyödä päänsä samaan oksaan. Laitteen kalleus ei ole itseisarvo, mutta mittausjärjestelmällä on työn vaatimusten mukaan todistettavasti päästävä tarpeelliseen lopputulokseen ja sen on lisäksi oltava käytössä kestävä ja luotettava työkalu. Laatu maksaa.

Ajankohtaisesti myös Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen kirjoittaa tekoälystä ja aineiston laadussa tuoreessa blogissa. Seuraava lainaus Arvolta:

”Perustietojen eli datan laadun parantaminen on useasti asia, joka on ensin saatettava kuntoon, olipa siinä kysymys maastotiedosta, maankäyttötiedosta tai mistä rekisteritiedosta tahansa. Datan analysointi tekoälyn avulla ei paranna lähtöaineiston laatua.”

Viimeisin tekoälyn kehityskierros on muuten opettanut kaikille sitä tekeville, että jo pelkästään hyvän tekoälyn rakentamiseksi tarvitaan myös laadukkaita aineistoja. Muuten tekoäly tuottaa epäluotettavia tuloksia ja sen kehitys voi lähteä aivan väärään suuntaan. Suuryhtiöt kuten Microsoft ovat tämän jo oppineet karvaasti.

Tekoälyssä on muutenkin vielä paljon kehitettävää, kuten jalkapallon MM-kison ennusteet viihteellisesti osoittavat. Saksassa ruoditään parhaillaan maan jalkapallojoukkueen huonoa pelaamista ja pohditaan myös kaikkien ennusteiden, myös tekoälyn, epäonnistumista useaan otteeseen. Niin yliopistotutkijoiden kuin useiden konsulttiyhtiöiden (Goldman Sachs, Deloitte, UBS, Kommerzbank) tekoälyennusteet asettivat Saksan turnauksen kärkisijoille ja nyt Die Mannschaft on jo ulkona. Vaikuttaakohan kognitiivinen dissonanssi jo tekoälyssäkin? (Vaikuttaa ainakin, jos kaikki tekoälyn soveltajat on koulutettu suunnilleen samoilla opeilla.) Seuraavaksi voimmekin sitten seurata, miten muut tekoälyennusteet kisojen voittajasta toteutuvat.

Karttarintamalla seuraamme tietenkin mielenkiinnolla, että kuka voittaa globaalissa karttakilpailussa. Älä unohda kiinalaisia tästä yhtälöstä, sillä myös siellä koulutetaan paljon kartoitusalan ammattilaisia!

Vastaa