Ilmalaserkeilaus arkeologien työkaluna on päässyt taas lehteen – nyt ovat vuorossa ahkerat suomalaiset ammattilaiset ja harrastajat.
Eräs asia tässä jutussa herättää kuitenkin kiusallista huomiota – viittaus aineiston prosessoinnissa syntyneisiin ilmiöihin eli toiselta nimeltä aineiston artefakteihin. Erinäisistä syistä aineistoissa esiintyvät artefaktit ovat ilmiöitä, joita esiintyy eri puolilla maailmalla arkistoiduissa aineistoissa. Jos laadunvalvonta pelaa, niin näitä kiusallisia artefakteja ei esiinny käyttäjiä hämäämassä.
Kuinka yleisiä nämä ilmiöt sitten ovat? Valitettavasti niin yleisiä, että arkeologit käyttivät jopa EU-projektissa aikaa ja rahaa kehittääkseen ohjelmistotyökaluja, joilla näitä virheitä etsitään ja poistetaan visualisoinneista. Tämän lisäksi aiheesta kirjoitetaan tieteellsiä artikkeleita.
Kehityskulku on surkuhupaisa kun ajattelee, että aineiston prosessoinnissa tapahtuvaa virhettä ei saisi edes päästä syntymään ja jos se syntyy, niin loogisinta olisi tietysti prosessoida aineisto uudestaan. Mutta tämä vaihtoehto ei ole edes arkistodatan käyttäjien vaihto-ehto, sillä puuttuvien ohjelmistojen lisäksi uudelleen prosessointin tarvittaisiin erityisesti trajektori. Sitä ei arkistoida.
Tilanne on varsin analoginen sairauden hoidon kanssa siinä tapauksessa, että hoidetaan vain oiretta, ei sairauden varsinaista syytä.
Näin ollen voi vain korostaa, kuinka tärkeää on kouluttaa aineiston hankinnan ja prosessoinnin osaavia ammattilaisia. Aineistojen virheet aiheuttavat monenlaisia kustannuksia, mutta myös käsittämättömiä tutkimussuuntauksia aloilla, joilla on jo lähtökohtaisesti hyvin vähän rahaa käytössään.
