Avainsana-arkisto: rakentaminen

Pistepilviaineistoja paikkatieto-ohjelmiin: Esri RiMAP ja QGIS PDAL/RDB

Vastaa

Riegl on jo jonkin aikaa kertonut yhteistyöstään Esrin kanssa tarkoituksena helpottaa pistepilvien sisäänlukua ja käyttöä Esrin ArcGIS Pro -ympäristössä. Muutama viikko sitten Intergeossa julkaisiin yhdessä kehitetty työkalu RiMAP, jonka voi ladata Esrin sovelluskaupasta. Sovellus on ilmainen Rieglin skannerin omistaville tahoilla.

Kuva Ron Behrendtin huhtikuussa julkaistusta haastattelusta https://lidarmag.com/2020/04/11/lidar-and-gis-grow-closer-together/

Tähän asti aineistoja on voinut tuoda sisään LAS- tai zLAS-tiedostoina, mutta suora sisääntuonti RDB eli Rieglin tietokannasta vähentää aineiston siirtämistä puoleen ja toiseen säästäen samalla tallennustilaa. RDB tietokanta muodostuu automaattisesti jokaisessa projektissa ja avaa Rieglin aineistot suoraan jatkokäyttöön muissa ohjelmissa, jos siihen vain koodataan yhteys. Tietokannan avulla skannausdatan kaikki attribuutit saadaan suoraan siirrettyä muihin ohjelmiin ilman perinteisiä formaatinmuunnoshäviöitä.

Katseluohjelman avulla pistepilven tietokannasta voi hakea omin asetuksin erityyppisiä pisteitä haluamillaan attribuuteilla. Näitä muuttujia on valittavissa aikamoinen määrä. Vaikka tuetyt attribuutit ovat suositumpia kuin toiset, niin yllätten eri aloilta löytyy aina omia tarpeita.

Esri on paikkatietoalan, sen ns. GIS-sektorin osa-alueen, jättiläinen, mutta tapahtuu sitä muuallakin. Suosittu avoimen lähdekoodin QGIS kehittyy myös koko ajan ja siihen on valmistumassa pistepilvituki joukkorahoituksella. QQIS hyödyntää puolestaan PDAL (Point Data Abstraction Library) kirjastoa, jonka avulla Rieglin RDB-tietokanta päivittyy automaattisesti QGISin käyttäjien saataville. Jatkossa Rieglin laitteiston tuottamat pistepilvet voidaan siis lukea suoraan myös QGISin käyttöliittymään ilman formaattimuunnoksia.

Käytettävyyden edistyminen on aina positiivista kehitystä. GIS-ohjelmien käyttö on toisissa organisaatioissa luonnollinen valinta kun taas mittausektorin tarkkuutta vaativilla osa-alueilla ohjelmat ovat vieraita koska perinteisesti ne eivät tue tarvittavia tarkkuuksia. Riegl on kuitenkin rohkeasti lähtenyt muuttamaan tilannetta yhteistyöllä, jotta nämä perinteiset raja-aidat vähitellen katoaisivat tai ainakin madaltuisivat. Samalle aineistolle löytyy yleensä paljon erilaisia käyttötarpeita ja siten käyttäjiä. Rieglin Pohjois-Amerikan toimiston rakennustyömaa on dokumentoitu yhteistyössä Esrin kanssa avauksena rakennussektorille ja samanalainen kehitysyhteistyö on käynnissä paikallisen rakennusyhtiön kanssa.

Kuvassa Rieglin eri skannereilla (VZ-400i sekä dronekeilaimia) tuotettuja pistepilviaineistoja ja suunnittelumallia visualisoituna Esrin käyttöliittymässä. Lisää materiaalia on nähtävissä osoitteessa https://www.ultimatelidar.com

Kerromme mielellämme lisää, joten ota rohkeasti yhteyttä!

Rakentamisen mittaustoleranssit vs. kustannukset

Vastaa

Puuinfon opintomatkalla on tällä kertaa perehdytty rakentamisen kustannuksiin Suomessa ja muualla Euroopassa. Samasta aihepiiristä löytyy säännöllisiä selvityksiä vuosikymmenten varrelta ja yhtä syytä kustannuseroon ei löydy. Keski-Euroopan (esim. Itävalta, Ranska) rakentaminen on kustannustehokasta verrattuna Suomen rakentamiseen ja se tunnetaan mm. mittatarkkuudestaan, laadustaan ja työn viimeistelystä.

Työvoima- ja materiaalikustannukset ovat mm. Itävallassa ja Ranskassa kalliimpia kuin Suomessa, mutta toisaalta rakennusprojektit ovat suunnittelijavetoisia jopa niin, että suunnittelun kustannukset ovat jopa kolminkertaiset Suomeen verrattuna. Suunnittelija myy laadukasta lopputulosta, ei tuntihintaa. Kuitenkin asuinrakennusten neliöhinnat Itävallassa ja Ranskassa ovat puolet Suomen hintatasosta. Lakisääteiset julkiset tilat ja väestösuojat eivät myöskään selitä hintaeroja.

Paikalliset rakentajat nostavat suureksi kustannustekijäksi mittatarkkuuden ja mittauksen toleranssit ovat tiukemmat edellä mainituissa maissa. Urakoitsijat pyrkivät jopa lakisääteisiä toleransseja tiukempiin mittoihin, sillä kustannussäästöt lisääntyvät tiukempien toleranssien myötä. Esimerkiksi RYLin 15 mm mittapoikkeama on Itävallassa 10 mm Ja rakentajat siis pyrkivät parempaan pyrkien mm. erään wieniläisen rakennuttajan mukaan 5 mm toleranssiin.

Työmaalla kaikki sopii paikoilleen, eikä osatoimittajien tarvitse erikseen käydä työmailla tarkistamassa mittoja. Hyvästä laadusta ja mittauksista ollaan valmiita maksamaan kustannussäästöjen takia eikä lähtökohta ole kuten Suomessa ”halvin hinta”.

Mittalaitteiden kohdalla tämä tarkoittaa tarkkojen laitteiden ja osaavan henkilökunnan käyttämistä. Suomalaisen rakentamisen tilanne on niin surullinen.