Rieglin skannereissa esitetään suhteellisen reflektanssin arvo, joka on etäisyyskorjattu ja kalibroitu amplitudiarvo. Käytännössä reflektanssiarvolla voidaan luokitella pisteitä niiden heijastuvuuden mukaan ja etäisyydestä riippumatta eli esimerkiksi valkoisen paperin heijastuvuus on 0 dB 1 m ja 50 m etäisyydellä skannerista. Riegl on kalibroinut pulssin amplitudin sensorin koko dynaamiselta alueelta, joten kalibroitu arvo voidaan laskea kaikille laitteen mittaamille ”raaka-amplitudiarvoille”.

Pulssin keskihajonta voidaan tulkita etäisyysmittauksen sisäisen tarkkuuden mittariksi eli se kuvaa kuinka hyvin toistuvissa mittauksissa saadaan yhtäpitävät arvot. Pistepilven laatua voidaan parantaa pienentämällä keskihajontaa esimerkiksi poistamalla pisteet, joiden keskihajonta-arvo on suuri. Valittu raja-arvo riippuu mittauksen tarkoituksta ja kohteen olosuhteista. Riegl ei muuten käytä tyypillistä gaussilaista erotusta (Gaussian decomposition) monipistemittauksen analysoinnissa, vaan jokaista kohteesta saapuvaa signaalia verrataan koko sensorin dynaamiselta alueelta ennalta mitattuihin pulsseihin. Näin systemaattiset virheet voidaan eliminoida kokonaan.

Huonon keskihajonta-arvon omaavien pisteiden poistamista voi hyödyntää erityisesti väärien reunapisteiden poistamisessa. Esimerkiksi putken ja seinän väliin mitatut haamupisteet voi pääosin suodattaa pois. Alla olevassa kuvassa näkyy lähellä seinää sijaitseva puupenkki, josta reunapisteiden suihku jatkuu koko matkan puureunan ja seinän välillä.

Punaisilla pisteillä on suuri keskihajonta ja ne voi suodattaa pois.

Rieglin monipistetekniikan avulla aineiston tarkkuutta voidaan parantaa merkittävästi ja korkean keskihajonnan pisteitä voidaan poistaa automaattisesti suodattamalla. Lisätietoja: Martin Pfennigbauer and Andreas Ullrich, Improving quality of laser scanning data acquisition through calibrated amplitude and pulse deviation measurement, Proc. SPIE 7684, 76841F (2010), DOI:10.1117/12.849641