Viimeiset vuodet olemme siirtyneet pilvipalveluiden käyttäjiksi sekä kuluttajina, yrityksinä että julkisien palvelujen käyttäjinä. Myös geospatiaalisella alalla on käytössä erilaisia pilvipalveluja ja varsinkin alan ohjelmistoteollisuus on satsaamassa siihen kovasti. Nyt myös pistepilviä voi käsitellä, analysoida, varastoida, jakaa ja katsella pilvipalveluissa.
Kehitystä on markkinoitu ympäristöyhtävällisempänä, tietoturvallisempana ja kaikin tavoin tehokkaampana vanhanaikaisiin ratkaisuihin verrattuna. Pilvipalvelujen tietoturvaa olemme käsitelleet jo aikaisemmin ja viimeaikaisten tapahtumien myötä cyberturvallisuutta on puitu perin pohjin julkisessa mediassakin.
Seuraavaksi esiin onkin yllättäen nostettu tuo ympäristöystävällisyys ja esimerkiksi arvostettu New York Times on vuoden verran tutkinut pilvipalvelinkeskusten energiankulutuksen problematiikkaa hiukan tarkemmin. Tutkimuksen tuloksena syntyneet kolme artikkelia on linkattu kirjoituksen lopussa.
Toki elektronisten laitteiden käyttö kuluttaa aina sähköä, mutta näiden artikkeleiden ja muiden asiaa koskevien tutkimusraporttien lukemisen jälkeen suomut putoavat lopullisesti silmiltä energiankulutuksen järjettömyyttä ihmetellessä. Ok, Yhdysvalloissa on aina ollut suomalaisen teollisuuden näkökulmasta tuhlaileva energiapolitiikka, mutta ei sitä ihan järjettömyyksiäkään tarvitsisi tehdä: amerikkalaisten palvelinkeskusten energiahukka on jopa 90%! Suurin osa hukasta aiheutuu palvelun varmistamisesta, sillä käyttökatkot halutaan minimoida asiakkaiden menettämisen pelossa. Pienemmällä kulutuksella ei varmasti päässä Kiinassakaan, jossa jo lähtökohtaisesti käytettävät kiinalaisvalmisteiset palvelimet ovat usein energia-arvoiltaan länsiversioitaan tuhlaavaisempia. Kiinalaiset ovat pragmaattisia hinta-laatusuhteessa.
Maailmanlaajuisesti palvelinkeskusten arvioitu tehonkulutus vuodessa on noin 30 GW, joka vastaa tällä karkeasti 30 ydinvoimalan tuottamaa tehoa. Esimerkkinä alan toimijoista Googlen tehonkulutus on noin 300 MW vuodessa ja Facebook 60 MW. Pelkästään Pohjois-Virginiassa sijaitsevassa palvelinkeskuskeskittymässä tehonkulutus on nyt 500 MW ja tulevaisuuden ennuste on 1 GW/vuosi. Tämä sähköteho otetaan siis verkoista ja siinä ei ole laskettu mukaan jokaisen palvelukeskuksen lukuisia dieselkäyttöisiä varageneraattoreita. Vertailun vuoksi jos puhutaan tehonkulutuksen sijaan sähköenergian kulutuksesta, niin vuonna 2012 Suomessa käytettiin 85,2 TWh sähköenergiaa ja vastaavasti palvelinkeskukset kuluttavat sähköä 263 TWh. Kasvu on myös kova: Samsungin mainoksen mukaan palvelinkeskusten energiankäyttö lisäksi kaksinkertaistuu joka 5. vuosi ja tällä hetkellä toimiala on globaalisti 4. suurin hiilidioksidintuottaja heti lentoliikenteen jälkeen.
Aikaisemmin mainitut massiiviset varageneraattorijärjestelmät ja niiden aktiivinen käyttö ovatkin herättäneet närää palvelinkeskusten sijaintialueilla, joissa ilmansaasteet ovat lisääntyneet huomattavasti. Tämä todellisuus ei oikein vastaa alan sliipattua ja puhdasta brändiä. Varsinkin Microsoft on kunnostautunut dieselgeneraattorien käytössä kuten raporteista selviää ja taistellut ihan oikeudessa asti generaattorien käytön puolesta. Yhdysvalloissa suuret palvelinfarmit sijaitsevat nyt tyypillisesti keskellä perinteistä maaseutua, mielellään lähellä jotain suurta energiantuottajaa.
Ympäristövaikutusten lisäksi myös alan liiketoiminta on muuttamassa muotoaan uusiin suuntiin: palvelinkeskusyhtiöistä on muodostunut merkittäviä sähkönmyyjiä. Kehitys on mennyt niin pitkälle, että käytännössä pääosa tuotoista tulee sähkön jälleenmyynnistä ei palvelinkeskuksen varsinaisista palveluista. Niinpä esimerkiksi yli 90 palvelinkeskusta omistava Equinix on tästä syystä muuttamassa yhtiömuotoaan kiinteistösijoitusosakkeisiin sijoittavaksi rahastoksi eli REITiksi. Näin se laskee säästävänsä vuosittain veroissa yli 100 miljoonaa dollaria.
Virtuaalinen elämäntapamme 24/7 tulee siis kalliiksi ja pilvipalveluilla on myös merkittävä ympäristövaikutus verovaikutuksia unohtamatta. Jopa niin suuri, että kohta voidaan kysyä kumpi saastuttaa enemmän, perinteinen metsäteollisuus papereineen vai uusi uljas digiteollisuus? Ehkä ympäristösyistäkään ei olekaan hyvä olla ”kaikkialla, kaikkien kanssa ja kaiken aikaa”? Tässä on myös erinomainen syy kannustaa kotimaisten palvelinkeskusten käyttöä, jos ne on suunniteltu ympäristönäkökannat ja energiakulutus paremmin huomioiden.
Lähteet: