Mittausten oikeellisuus vaikuttaa monien elämään myös alan ulkopuolella, joten kerrotaanpa tässä tuoreimmasta ja kuohuttavimmasta esimerkistä vuorikiipeilyn maailmassa.
Eräs alan legendoista, 79-vuotias Reinhold Meissner, on kiivennyt monet vuoret ja hän on ensimmäinen ihminen, joka on kiivennyt kaikille 14 yli 8000 m korkeille vuorille ilman lisähappea. Tätä ennätystä yritetään kuitenkin viety häneltä, sillä Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen aineistojen mukaan osassa vuoria niiden huippu on tulkittu väärin. Näin ollen Meissner ja muutaman muukin kiipeilijä olisi käynyt väärällä ja liian matalalla huipulla. Asiasta kertovat useat saksalaisjulkaisut.
Meissner ja muut eivät ole valmiita luopumaan ennätyksistään ja kritisoivat aineistojen analysoijaa amatööriksi. Onkin hyvä kysymys, miksi yhden ei-virallisen tahon tulkinta otetaan niin vakavasti, että jopa Guinnessin ennätyskirjaa muutetaan. Kaiken lisäksi analysoijalla ei ole tarkkaa tietoa Meissnerin ja muiden saavuttamien huippujen sijainnista, vaan hän on päätellyt sijainnit kuvauksista. Kun kysymys on loppujen lopuksi muutamasta metristä, niin toiset pitävät koko kohua mielettömänä. Ennätys on ihan oikeasti ansaittu.
Mittausteknisessä mielessä kannattaa muistaa vielä se, että tietojemme tarkentuessa myös vuorten huippujen korkeudet muuttuvat. Lisäksi maapallo on dynaaminen eli maankuori sekä sen alaiset osat liikkuvat koko ajan. Näin ollen maailman korkeimman vuoren Mount Everestin tuorein mittaus taitaa olla vuodelta 2021, jolloin kiinalaiset ja nepalilaiset julistivat vuoren kasvaneen noin kaksi jalkaa (noin 60 cm) tuoreimman mittauskampanjansa tuloksena. Ei tällaisten vaihtuvien tietojen pitäisi antaa muuttaa kiipeilyennätyksiä.
Näin ollen olisikin paljon mielenkiintoisempaa ja opettavaisempaa, jos vuorten korkeuksista keskusteltaisiin laajemmin. Päästäisiin mittaustekniikan ohella keskustelemaan myös maailman korkeimman vuoren tittelin haltijan kriteereistä, sillä Mount Everestin huippu on korkeimmalla merenpinnasta, mutta Mauna Kean väitetään olevan korkein vuoren juuresta mitattuna. Artikkelista kerrotaan myös vuoresta, jonka huippu on kauimpana maan keskipisteestä. Kandidaatteja siis riittää.
Hauskana yksityiskohtana voisi mainita Viron ja Latvian välisen köydenvedon maiden korkeimmasta huipusta. Uuden geoidimallin myötä Viron Suur Munamägi -kukkulan voitto on tällä hetkellä kiistaton, mutta ero Latvian Gaiziņkalnsiin on vain muutama metri.