+358 45 650 8585 nordic@geocenter.fi

Lennokit - UAV -RPAS

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, joten teksteissämme näkyy monia termejä. Suomen sana lennokki ei täysin vastaa käsitettä “miehittämätön ilma-alus/järjestelmä” (UAV/UAS) tai EU.n lainsäädännössään suosimaa “etä-ohjattu ilma-alus/järjestelmä” (RPA/RPAS), mutta käytämme näitä sivuillamme toisensa synonyymeinä.

Kartoitusalalla miehittämättöminen lennokkien käyttö on tällä hetkellä jatkuvassa kasvussa. Kuten perinteisen miehitetyn toiminnan yhteydessä, lennokeilla kuvataan erilaisilla kuvaussensoreilla tai kasvavassa määrin myös laserkeilataan. Lennokkipuolella kuvauslennokki on edullisin vaihtoehto aloittaa kartoittaminen, koska skanneri/kuvausjärjestelmä vaatii käyttäjältään enemmän taitoja sekä rahoitusta. Laserkeilaus mahdollistaa kuitenkin kasvillisuuden peittämien alueiden kartoittamisen kun taas kuvausjärjestelmillä kasvillisuuden sisään tai alle ei päästä. Miehitetyn vs. miehittämättömän mittausjärjestelmän käytön kannattavuus riippuu useista eri asioista mm. mitattavan alueen koosta.

Tarjoamme lennokkikartoitusratkaisuja kaikkiin edellä mainittuihin tarpeisiin.

TOPCONin kuvauslennokki Sirius Basic/ Sirius Pro sekä Falcon 8 mahdollistavat tehokkaan ilmakuvakartoituksen hyödyntäen GNSS-paikannusta – Siriuksen osalta myös RTK-korjattuna. Tutustu konaisvaltaisiin ratkaisuihin sivuillamme.

RIEGLin ilmalaserkeilaimet soveltuvat kaikkiin tehtäviin valtakunnallisesta kartoituksesta linjakartoitukseen ja paikalliseen UAV- kartoitukseen. Voit hankkia skannerit erillisinä tai kokonaisen skannausjärjestelmän avaimet käteen -periaatteella.

Miehittämättömään ilma-alukseen tarvitaan normaalisti kevyempi mittauslaitteisto, sillä tyypillisten lennokkien kantokyky on pienempi kuin helikoptereilla tai lentokoneilla. Tähän tarkoitukseen on suunniteltu erityisesti kaksi mallia: VUX-1UAV ja miniVUX.

*****************************

Mitä lennokkilaserskannaus on? Kyseessä on pohjimmiltaan ilmalaserskannauksesta, mutta mittausalustana käytetään miehitetyn ilma-alustan sijaan miehittämätöntä lennokkia. Lennokkityyppi voi olla kiinteäsiipinen tai multiroottori.

Ilmasta mitattaessa laserkeilain sijoitetaan useimmiten lentokoneeseen tai helikopteriin ja lentojen korkeudet vaihtelevat muutamasta sadasta metristä useaan kilometriin käytetyn laitteiston ja mittauksen tarpeen mukaan. Ilmalaserkeilaus itse asiassa yhdistää kolmea eri tekniikkaa – GPS-paikannusta, inertiapaikannusta ja laseretäisyysmittausta – ja varsinainen mittaustulos saadaan vasta yhdistämällä nämä kolme aikaleimoin varustettua komponenttia toisiinsa. Etäisyysmittauksen tuloksena saadaan jokaisesta lähetetystä laserpulssista takaisinheijastunut signaali. Tavanomaiset keilaimet (discrete echo scanner) antavat tuosta signaalista käyttäjälle rajoitetusti tietoa, esimerkiksi ns. ensimmäisen ja viimeisen kaiun. Metsäisellä alueella ensimmäinen kaiku tulkitaan puuston latvukseksi ja viimeinen kaiku maan pinnaksi. Näin maan pinnan muoto on mahdollista mitata myös kasvuston peittämällä alueella. Täyden aaltomuodon skannerilla (full waveform scanner) saadaan rajoittamaton määrä tietoa paluusignaalin luoteesta ja mahdollisten kaikujen määrästä digitoimalla koko signaali. Varsinainen mitta-aineiston käsittely tapahtuu tyypillisesti jälkiprosessointina haluttaessa tarkkoja tuloksia, mutta toisaalta aineistosta on mahdollista saada paljon hienovaraisempia maastonpiirteitä. Varsinkin rinnealueilla etu lopputuloksen laadussa voi olla huomattava. Ilmalaserkeilauksen yhtenä peruslopputuotteena voidaan pitää yksityiskohtaista maastomallia, mutta myös koko pistepilviaineistolla on arvoa. Pistepilvi soveltuu pohja-aineistoksi lukuisilla eri sovellusaloilla kuten infrasuunnitteluun, tulvamallinnukseen, ympäristötutkimukseen, maisemantutkimukseen, metsäntutkimukseen ja kulttuuriperinnön hoitoon ja tutkimukseen.

Pin It on Pinterest

Share This

Jaa tämä ystävillesi!