Avainsana-arkisto: toleranssit

Tukholman kultaisen sillan asennus

Helsingin sanomissa 23.3.2020 ilmestynyt artikkeli kertoo Tukholman uuden ”kultaisen sillan” asennuksesta. Visualisoinnin sillasta ja sijainnista Slussenilla näkee hyvin tästä Svenska dagbladetin jutusta.

SILTA oli viikko sen saapumisen jälkeen saatu Tukholmassa lähes paikoilleen. Ensin koko rahtialusta piti upottaa muutama metri, jotta silta jäi kellumaan ponttonien päälle. Sitten alus ajettiin kelluvan sillan alta pois. Viime perjantaina – viikon odotuksen jälkeen – silta vinssattiin ponttonien päällä kohdilleen sulkukanavan päälle, kunhan rannan autokaistat oli saatu suljettua ja niiden valotolpat kaadettua. Marginaalia jäi ahtaimmassa kohdassa molemmille puolille parikymmentä senttiä.”

Artikkelissa ei kerrota mitkä ovat olleet suunnittelijoiden toleranssit. Koska rakentajat vaikuttavat tyytyväisiltä ainakin julkisuudessa, työ on ilmeisesti onnistunut tähän asti hyvin. Isojen rakenteiden vaativat mittaukset ovat siis olleet hyvin hallussa teräsrakenteen rakentajilla Kiinassa ja sillan tukirakenteiden rakentajilla Ruotsissa. Bra jobbat!

145 m pitkän, 45 m leveän ja 3400 tonnia painavan sillan on suunnitellut Foster+Partners . Kuva: Skanska.

Rakentamisen mittaustoleranssit vs. kustannukset

Puuinfon opintomatkalla on tällä kertaa perehdytty rakentamisen kustannuksiin Suomessa ja muualla Euroopassa. Samasta aihepiiristä löytyy säännöllisiä selvityksiä vuosikymmenten varrelta ja yhtä syytä kustannuseroon ei löydy. Keski-Euroopan (esim. Itävalta, Ranska) rakentaminen on kustannustehokasta verrattuna Suomen rakentamiseen ja se tunnetaan mm. mittatarkkuudestaan, laadustaan ja työn viimeistelystä.

Työvoima- ja materiaalikustannukset ovat mm. Itävallassa ja Ranskassa kalliimpia kuin Suomessa, mutta toisaalta rakennusprojektit ovat suunnittelijavetoisia jopa niin, että suunnittelun kustannukset ovat jopa kolminkertaiset Suomeen verrattuna. Suunnittelija myy laadukasta lopputulosta, ei tuntihintaa. Kuitenkin asuinrakennusten neliöhinnat Itävallassa ja Ranskassa ovat puolet Suomen hintatasosta. Lakisääteiset julkiset tilat ja väestösuojat eivät myöskään selitä hintaeroja.

Paikalliset rakentajat nostavat suureksi kustannustekijäksi mittatarkkuuden ja mittauksen toleranssit ovat tiukemmat edellä mainituissa maissa. Urakoitsijat pyrkivät jopa lakisääteisiä toleransseja tiukempiin mittoihin, sillä kustannussäästöt lisääntyvät tiukempien toleranssien myötä. Esimerkiksi RYLin 15 mm mittapoikkeama on Itävallassa 10 mm Ja rakentajat siis pyrkivät parempaan pyrkien mm. erään wieniläisen rakennuttajan mukaan 5 mm toleranssiin.

Työmaalla kaikki sopii paikoilleen, eikä osatoimittajien tarvitse erikseen käydä työmailla tarkistamassa mittoja. Hyvästä laadusta ja mittauksista ollaan valmiita maksamaan kustannussäästöjen takia eikä lähtökohta ole kuten Suomessa ”halvin hinta”.

Mittalaitteiden kohdalla tämä tarkoittaa tarkkojen laitteiden ja osaavan henkilökunnan käyttämistä. Suomalaisen rakentamisen tilanne on niin surullinen.