Avainsana-arkisto: ilmakuva

Peltojen pinta-alat

Maanantaina 24.2.2020 Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin kartoitukseen liittyvää aihepiiriä. Kun Suomi liittyi EU:hun, niin peltojen pinta-alat piti mitata tukia varten. Ihan hyvä idea. Mutta kun Heinosen Hannu näki aikoinaan käytännössä Myyrmäessa, miten kilpailutuksen voittanut irlantilaisyhtiö hoiti asian, niin hän kauhistui. Peltojen rajoja tulkittiin ilmeisesti olemattomalla koulutuksella ja hinta oli näin saatu halvaksi. Esimerkiksi pellon raja piirrettiiin puiden varjojen mukaan ja näin syntyi osa ohjelmassakin tarkastelluista oudoista peltorajoista. Työsuorituksista näki suoraan, että korjausmittauksia tullaan tarvitsemaan paljon.

https://areena.yle.fi/1-50278150

MOT-ohjelmassa tämä johtopäätös sai vahvistuksen, koska Anne Kalmari totesi suoraan irlantilaisyhtiön tuotosten olleen luokattomia. Kaikki nämä vuodet jälkeä on sitten säädetty uusien mittausten mukaan puoleen ja toiseen.

Sinänsä voi vain ihmetellä, miten tällaista työnjälkeä aikoinaan sallittiin? Eikö valvontaa ollut? Suomi on ollut ilmakuvauksen pioneerimaita kartoitustarkoituksiin ja meillä on vuosikymmenten tietotaitoa kuvien luotettavaan tulkintaan. Siihen maailmanaikaan kun työ tehtiin vielä huolella tarkastamalla todellisuus paikan päällä maastossa, niin ilmakuvaselventämisen ammattilaiset kulkivat stereoparien kanssa maastossa tulkitsemassa vaikeat kohdat erikseen.

Jos joku muuten kuvittelee tekoälyn (toisin sanoen tällä hetkellä konenäön) ratkaisevan tulkintaongelman, niin erehtyy. Tuhannet robottiautojen kehittäjät taistelevat täsmälleen samojen kuvientulkintaongelmien kanssa, minkä takia kuvien lisäksi ajoneuvossa tarvitaan muitakin sensoreita kuin kameroita luotettavamman lopputuloksen saamiseksi. Droneilmakuvien prosessointiohjelmien manuaaleissa tehdään myös selväksi, että kuvanlaadun täytyy olla hyvä luotettavien tulosten saamiseksi. Ja tulkinta on vielä erikseen.

EU:ssa peltojen rajoja ja pelloilla kasvavia kasveja monitoroidaan nykyisin tyypillisesti ilma- ja satelliittikuvilla sekä GNSS-mittauksin. Näillä kaikilla on oma problematiikkansa erityyppisissä maastoissa, joten siksi tulokset pomppivat edelleenkin. Aivan kuten ohjelmassa valiteltiin.

Menneisyyden kartoitusta ja mittausta

Trendikkäästi kävimme vilkaisemassa Puolustusvoimien hiljan julkaisemaa ja suuren suosion saavuttanutta suurta digitaalista kuva-arkistoa II Maailmansodan Suomesta. Kuvistä löytyy myös paljon kartoitukseen ja mittaukseen liittyvää aineistoa, muun muassa optiseen etäisyysmittaukseen ja kaukokartoitukseen liittyviä laitteita. Tässä muutama poiminta kuvista (SA kuva), joissa on mukana alkuperäiset kuvatekstit. stereomittausIlmakuvakartoitus kehittyi näihin aikoihin kovaa vauhtia myös Suomessa, jossa tykistökenraali Nenonen kehitti uutta horisonttikameraa insinöörien K.G. Löfström ja T.K. Lehtonen kanssa jo 1920-luvulla. Kamerasta tehtiin prototyyppi Suomessa ja neuvottelujen jälkeen saatiin Zeiss Aerotopograph GmbH valmistamaan lopullinen versio. Ensimmäinen Zeiss Nenon RMK C/6 18 x 18 valmistui vuonna 1930 ja siitä kehittyneempi versio Nenon RMK HS 1824/20 oli tuotannossa 1932. Jo kameran ensimmäinen versio mahdollisti 500 km2 kartoittamisen 1:20 000 mittakaavassa yhden lennon kuvista – menetelmä oli tuohon aikaan vallankumouksellisen nopea. 1931 kuukausittainen karttatuotanto oli 3000 km2 ja myöhemmin sodan aikana kuukausituotanto oli jopa 12 000 km2. Tässä menetelmäkehityksessä oli selkeä alku myöhemmälle suomalaiselle vientituotteelle – ilmakuvakartoitukselle. mittausta2mittausta mittanauha Zeiss_stereomittauskurssi ammattioptillinen4optillinen3optillinenhelsinkietaisyysmittari2 geodeettikomppania

linjasuuntakeha

tulenjohto